Kellyn kaava on hyödyllinen apuväline panoskoon määrittämiseen sillä teoriassa se maksimoi pelikassan kasvunopeuden, mutta urheiluvedonlyönti ei perustu täydelliseen todennäköisyyksien tietämiseen, joten on syytä jakaa Kellyn antama panos jollakin luvulla, vaikka viidellä (5). Näin laskemme Kellyn kaavan mukaisen panoksen pelikassan koosta (todennäköisyysarvio*kohteen kerroin - 1) / (kohteen kerroin - 1), mutta tämä on syytä vielä jakaa, jollakin luvulla, itse suosin lukua 5. Esimerkiksi näin: Tottenham voittaa West Hamin Kallen mielestä 50% (desimaaleina 0,50) todennäköisyydellä ja bookkerin (vedonvälittäjän) kerroin on 2,35 eli laskemme näin (0,50*2,35-1)/(2,35-1) vastaus olisi about 0,13 (13%), mutta eihän Kalle viitsi 13% pelikassastaan yhteen kohteeseen laittaa, joten hän jakaa tämän esim. luvulla 5 ja saa luvuksi 0,026 (2,60%). Kallen pienestä 100 euron pelikkasasta tähän kohteeseen sijoitetaan 100€*0,026 eli 2,60€.
Kun vihjaan vetokohteita käytän, juurikin Kellyn kaavaa jaettuna viidellä. Yksi yksikkö tarkoittaa tässä tapauksessa, että kohteeseen sijoitetaan 1% pelikassasta. Se on ilmoitettu näin 1u. Tämä on minun käyttämäni yksikkökoko, muilla yksikkökoot saattavat tarkoittaa muuta. Enkä myöskään ikinä sijoita yhteen vetokohteeseen yli kolmea prosenttia kassasta, enkä suosittele sinunkaan niin tekevän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti